Genesis.

Sana "Genesis" tarkoittaa "Beginnings". Kaikki asiat voidaan jäljittää vuoteen Ensimmäisen Mooseksen kirjan. Alunperin maailmassa oli yleinen (monoteistiselle) uskonto. Polyteismi alkoi vuonna Mooseksen kirja 11, kanssa rakentamisen Babylonia.

Lähde - Babylonia.

William Branham.

Lue koko artikkeli in...
Pergamon seurakuntajakso.

Baabel oli Babylonin alkuperäinen nimi. Se tarkoittaa sekoitusta. Sen varsinainen perustaja oli Kuus, Haamin poika, mutta voimalliseksi ja loisteliaaksi kuningaskunnaksi sen saattoi Kuusin poika Nimrod, joka oli mahtava metsämies. 1. Mooseksen kirjan 11. luvun ja myös maallisten historioiden mukaan hän asetti itselleen kolme päämäärää. Hän halusi rakentaa voimakkaan kansakunnan, jonka hän tekikin. Hän halusi saada aikaan oman uskonnon, niinkuin hän tekikin. Hän halusi tehdä itsellensä (muistettavan) nimen, minkä hän toteuttikin. Hänen saavutuksensa olivat niin suunnattomat, että Babylonian kuningaskuntaa kutsuttiin kultaiseksi pääksi kaikkien maailman hallitusten joukossa. Sen, että hänen Uskontonsa saavutti huomattavan aseman, todistaa se tosiasia, että Raamattu samaistaa sen täydellisesti saatanan kanssa sekä Jesajan 14. luvussa että Ilmestyskirjan 17-18 luvuissa. Ja historian avulla me voimme osoittaa sen valloittaneen koko maailman ja olevan perustana jokaiselle maailman epäjumalanpalvelusjärjestelmälle, ja jumaluustaruille, vaikkakin jumalien nimet eroavat toisistaan eri puolilla maailmaa riippuen ihmisten kielestä. Se, että hän teki itselleen ja seuraajilleen mahtavan nimen, on ilman muuta selvää, sillä niin kauan kuin tämä nykyinen aika kestää (kunnes Jeesus ilmoittaa itsensä veljilleen) tullaan häntä palvomaan ja kunnioittamaan, tosin toisella nimellä kuin Nimrod, ja hiukan erilaisessa temppelissä kuin se, jossa häntä alunperin palvottiin.

Koska Raamattu ei yksityiskohtaisesti käsittele muiden maiden historiaa, meidän on välttämätöntä tutkia muinaisia maallisia historiankirjoja löytääksemme vastauksen siihen kuinka Pergamo tuli Babylonian saatanallisen uskonnon tyyssijaksi. Päätietolähteinä ovat muistiinpanot Egyptin ja Kreikan kulttuurista. Syy tähän on se, että Egypti sai kulttuurinsa ja matematiikkansa kaldealaisilta ja Kreikka sai ne puolestaan Egyptiltä. Koska papit olivat velvollisia opettamaan näitä tieteitä, ja koska tieteitä käytettiin uskonnon osana, meillä onkin jo avain siihen miten babylonialainen uskonto pääsi valtaan näissä kahdessa maassa. On myöskin totta, että kun jokin kansa pystyi voittamaan toisen kansan, niin jonkin ajan kuluttua voittajan uskonto tuli voitetun uskonnoksi. On hyvin tunnettu tosiasia, että kreikkalaisilla oli aivan samat tähtitaivaan eläinradan merkit kuin babylonialaisillakin; ja muinaisegyptiläisissä muistiinpanoissa kerrotaan kreikkalaisten saaneen egyptiläisiltä tietonsa monijumalaisuudesta. Täten Babylonian mysteerit levisivät kansakunnasta toiseen kunnes sitä esiintyi Roomassa, Kiinassa, Intiassa ja jopa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa pohjimmiltaan samanlaista palvontaa.

Muinaiset historiat ovat yhtä mieltä Raamatun kanssa siitä, että tämä babylonialainen uskonto ei varmastikaan ollut maan ensimmäisten ihmisten alkuperäinen uskonto. Se oli ensimmäinen siirtymä pois alkuperäisestä uskosta, mutta alkuperäinen uskonto se ei ollut. Sellaiset historijoitsijat kuten Wilkinson ja Mallet ovat johdonmukaisesti osoittaneet ikivanhoihin; todistuskappaleisiin nojautuen, että kerran kaikki maan ihmiset uskoivat YHTEEN JUMALAAN, Kaikkivaltiaaseen, iankaikkiseen, näkymättömään, joka suunsa sanalla loi kaiken, ja joka luonteeltaan oli rakastettava, hyvä ja oikeudenmukainen. Mutta kuten saatana aina haluaa turmella kaiken, mitä se vain voi, löydämme hänet turmelemasta ihmisten mieliä ja sydämiä niin, että he hylkäsivät totuuden. Niinkuin aina hän on yrittänyt tulla palvonnan kohteeksi niinkuin hän olisi Jumala eikä palvelija ja Jumalan luotu, käänsi hän palvonnan pois Jumalasta, jotta hän voisi sen lopulta kohdistaa itseensä ja tulla siten korotetuksi. Hän todellakin täytti halunsa levittää oma uskontonsa kautta koko maailman. Jumala on osoittanut sen oikeaksi Roomalaiskirjeessä: "Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet, vaan ovat ajatuksiltaan turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt niin, että he ovat omaksuneet turmeltuneen uskonnon siinä määrin, että he ovat alkaneet palvella luotua enemmän kuin Luojaa." Muistakaa, saatana oli Jumalan luoma (Aamuruskon Poika). Täten me huomaamme, että siellä missä totuus oli kerran levinnyt kaikkien ihmisten joukkoon, ja missä kaikki pysyivät tuossa totuudessa, tuli lopulta aika jolloin suuri joukko kääntyi pois Jumalasta ja levitti saatanallisen palvontamuodon kaikkialle maailmaan. Historia todistaa, että Seemin sukukunnan jäsenet, jotka pysyivät muuttumattomassa totuudessa, tekivät lujaa vastarintaa haamilaisille, jotka kääntyivät pois totuudesta saatanan valheeseen. Meillä ei ole enempää aikaa keskustella tästä, olemme ainoastaan tutustuneet siihen niin, että huomaatte silloin olleen kaksi uskontoa, siis ainoastaan kaksi, ja siitä, joka oli paha, tuli maailmanlaaja.

Yksijumalaisuus muuttui monijumalaisuudeksi Babylonissa. Perkeleen valhe ja hänen salaisuutensa nousivat vastustamaan Jumalan totuutta ja Hänen salaisuuksiansa tuossa kaupungissa. Saatanasta tuli todellakin tämän maailman jumala ja hän vaati palvontaa niiltä, joita hän oli pettänyt, saaden heidät uskomaan siihen, että hän todella oli Herra.

Vihollisen monijumalainen uskonto alkoi opilla kolminaisuudesta. Jo siellä muinaisuudessa tuli esiin ajatus "yksi Jumala, kolmessa persoonassa". Miten outoa onkaan, etteivät meidän uudenaikaiset teologimme ole huomanneet tätä; mutta ilmeisesti saatanan pettäminä niinkuin esi-isänsäkin, he uskovat yhä jumaluuden kolmeen persoonaan. Näyttäkää meille edes yksi raamatunkohta, joka jotenkin tukee tätä oppia. Eikö ole outoa, että Haamin jälkeläisten jatkaessa saatanallista palvontaansa, joka sisälsi peruskäsitteet kolmijumalaisuudesta, ettei ole olemassa jälkeäkään siitä, että Seemin jälkeläiset olisivat uskoneet sellaiseen asiaan tai että heillä olisi ollut edes jonkinlainen seremoniallinen palvontameno, joka sisältäisi esikuvan siitä? Eikö ole outoa, että hebrealaiset uskoivat: "Kuule, Israel, Herra sinun Jumalasi on YKSI JUMALA", jos kerran jumaluus oli kolmipersoonainen? Aabraham, Seemin jälkeläinen, näki 1. Moos. 18. luvun mukaan ainoastaan YHDEN Jumalan kahden enkelin kanssa.

Kuinka tämä kolminaisuus sitten ilmaistiin? Se ilmaistiin tasasivuisella kolmiolla samoin kuin Roomassa tehdään tänä päivänäkin. Kummallista, ettei hebrealaisilla ollut sellaista käsitettä. Kuka sitten on oikeassa? Hebrealaiset vaiko babylonialaiset? Monijumalainen ajatus kolmesta jumalasta yhdessä esiintyi Aasiassa kuvana, jossa yhdessä ruumiissa oli kolme päätä. Hänet ilmaistiin kolmena älykkyytenä. Intiassa he ymmärsivät hänet niin, että hänet ilmaistiin yhtenä jumalana, jolla oli kolme muotoa. Tämä on todellakin hyvää, nykyaikaista jumaluusoppia. Japanissa on suuri Buddhan kuva, jolla on kolme päätä kuten edellä kuvatulla patsaallakin oli. Mutta kaikkein paljastavin niistä on se, joka esittää kolminaisuusopin mukaisen käsityksen Jumalasta kolmiyhteisessä muodossa: 1. Vanhan miehen pää joka kuvaa Isää Jumalaa, 2. Ympyrä, joka salaisuuksissa kuvaa "Siementä", joka puolestaan merkitsee Poikaa, 3. Linnun siivet ja pyrstö (kyyhkynen). Tässä oli oppi Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä, jumaluuden kolmesta persoonasta; todellinen kolminaisuus. Saman asian voitte nähdä Roomassa. Sallikaa minun nyt taas kysyä, eikö olekin outoa, että saatana ja hänen palvelijansa tietävät todellisuudessa enemmän paljastettua totuutta kuin uskon isä Aabraham ja hänen jälkeläisensä? Eikö olekin outoa, että saatanan palvojat tiesivät Jumalasta enemmän kuin Jumalan lapset? Juuri tätä nykyaikaiset jumaluusoppineet koettavat kertoa meille puhuessaan,' kolminaisuudesta. Tästälähin muistakaa tämä yksi asia: nämä historian tiedot ovat tosiasioita, ja tämä on tosiasia - saatana on valehtelija ja valheen isä, ja vaikka hän tuo esiin jotakin valoakin, niin se edelleen on valhetta. Hän on murhaaja. Ja hänen kolminaisuusoppinsa on tuhonnut suuria kansanjoukkoja ja tulee tuhoamaan edelleenkin siihen asti kunnes Jeesus tulee.

Historian mukaan ei kestänyt kauaa ennenkuin tähän käsitykseen Isästä ja Pojasta ja Pyhästä Hengestä tuli muutos. Saatana vei heitä askel askeleelta pois totuudesta. Kehitelty käsitys jumaluudesta oli nyt seuraava: 1. Iankaikkinen Isä, 2. Jumalan Henki INHIMILLISEN äidin lihaan, tulleena (Eikö tämä saa teitä ajattelemaan?), 3. Jumalallinen Poika, joka oli tuon lihaantulemisen hedelmä (Naisen Siemen).

Mutta saatana ei ole tyytyväinen. Häntä itseään ei kuitenkaan vielä palvota muutoin kuin epäsuorasti. Niinpä hän vie ihmiset yhä kauemmas totuudesta. Salaisuuksien kautta hän paljastaa ihmisille, että koska suuri, näkymätön Isä Jumala ei puutu ihmisten asioihin, vaan pysyttelee hiljaisen välinpitämättömänä niiden suhteen, niin sen vuoksi voidaan häntä hyvin palvoa hiljaisuudessa. Todellisuudessa tämä merkitsee, että hänestä tulee välittää mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Tämä oppi levisi myöskin ympäri maailmaa, ja nykyään voitte nähdä Intiassa, että noita suurelle luojalle, hiljaiselle jumalalle, omistettuja temppeleitä on hämmästyttävän vähän.

Koska ei ollut tarpeellista palvoa luoja-isää, niin oli luonnollista, että palvonnan kohteiksi tulivat "Äiti ja Lapsi". Egyptissä oli sama äiti- ja poika-yhdistelmä nimeltään Isis ja Osiris. Intiassa niminä olivat Isi ja Iswara. (Huomatkaa jopa nimien samanlaisuus.) Aasiassa sitä kutsuttiin nimellä Cybele ja Deoius. Roomassa ja Kreikassa seurattiin samoja jälkiä samoin kuin Kiinassakin. Todellakin, kuvitelkaa niiden roomalaiskatolisten lähetyssaarnaajien hämmästystä heidän tullessaan Kiinaan, kun he näkivät siellä madonnan ja lapsen, jonka päästä lähti valonsäteitä. Kuva olisi aivan hyvin voitu vaihtaa johonkin Roomassa olevaan kuvaan paitsi kasvonpiirteiden eroavuuden vuoksi.

Meidän asiamme on nyt löytää alkuperäinen äiti ja lapsi. Alkuperäinen Babylonin jumalataräiti oli Semiramis, jota itämailla kutsuttiin Rheaksi. Käsissään hän piti poikaa, joka siitä huolimatta, että hän oli lapsi, kuvattiin kookkaaksi, vahvaksi, komeaksi ja erityisesti naisia kiehtovaksi. Hes. 8:14 häntä kutsuttiin Tammukseksi. Klassiset kirjoittajat kutsuivat häntä Bacchukseksi. Babylonialaiset tunsivat hänet nimellä Ninus. Syy siihen miksi häntä kuvattiin käsivarsilla olevana lapsena ja toisaalta suurena ja voimakkaana miehenä, on se, että hänet tunnettiin "aviomies-poikana". Erää hänen arvonimistään oli "Äidin aviomies", ja Intiassa, missä nämä kaksi tunnettiin nimillä Iswara ja Isi, on aviomies esitetty lapsena oman vaimonsa rinnoilla.

Lue koko artikkeli in... Pergamon seurakuntajakso.

Mutta Kus siitti Nimrodin: hän rupesi olemaan valtias maalla.

Ja hän oli jalo metsämies Herran edessä. Siitä on sananlasku: se on jalo metsämies Herran edessä, niinkuin Nimrod.

Ja hänen valtakuntansa alku oli Babel, Erek, Akad ja Kalne, Sinearin maalla.

Genesis 10:8-10