Seitsemän Aasian kirkkoa.

William Branham.

Lue koko artikkeli in...
Efeson seurakuntajakso.

Jotta voisitte ymmärtää täysin Sanoman seurakuntajaksoista, haluaisin selittää erilaisia periaatteita, jotka sallivat minun päätyä sanansaattajien nimiin, seurakuntajaksojen pituuteen, ja muihin tähän liittyviin seikkoihin.

Koska tämä tutkistelu oli kaikkein vakavin, jonka tähän asti olin ottanut suorittaakseni, etsin Jumalaa monien päivien ajan saadakseni Pyhän Hengen innoituksen, Luin silloin ainoastaan Kirjoituksia seurakuntajaksoista ja tutkin perinpohjaisesti monia kaikkein ennakkoluulottomimpien historioitsijoiden kirjoittamia kirkkohistorioita, mitä saatoin löytää. Jumala ei jättänyt vastaamatta rukoukseeni, sillä lukiessani Sanaa ja historioita, saatoin Pyhän Hengen kautta nähdä paljastettuna kuvion, joka kulkee läpi vuosisatojen aina tähän nykyiseen, viimeiseen aikaan saakka.

Avain, jonka Herra antoi minulle voidakseni määritellä kunkin seurakuntajakson sanansaattajan, on mitä raamatullisin. Itse asiassa sitä voitaisiin kutsua Raamatun ytimeksi. Se on ilmestys siitä, ettei Jumala koskaan muutu, ja että Hänen tiensä ovat yhtä muuttumattomia kuin Hän itse on. Heprealaisille 13:8 sanotaan:

“Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.”

Saarnaaja 3:14-15,
“Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.”

Tässä se on: Muuttumaton Jumala muuttumattomine teineen. Mitä Hän teki ALUSSA, sitä Hän tulee tekemään, kunnes se on tehty VIIMEISEN kerran. Siinä ei koskaan tule olemaan muutosta. Sitten tämä sovitetaan seurakuntajaksoihin. Sellainen mies, jonka Jumala valitsi ensimmäistä seurakuntajaksoa varten, ja kuinka Jumala ilmaisi itsensä tämän miehen palvelustehtävässä, tulisi olemaan esimerkki kaikkia muita seurakuntajaksoja varten. Mitä Jumala teki ensimmäisessä seurakuntajaksossa, sitä Hän haluaa tehdä kai kissa muissakin seurakuntajaksoissa.

Nyt me tiedämme täsmälleen Sanasta, joka on talletettu Pyhän Hengen kautta, kuinka ensimmäinen, alkuperäinen seurakunta perustettiin ja kuinka Jumala ilmaisi itsensä sen keskuudessa. Sana ei voi muuttua eikä sitä voida muuttaa, koska Sana on Jumala.

Johanneksen 1:1,
“Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.”

Yhden Sanan muuttaminen, kuten Eeva teki, tuo synnin ja kuoleman, kuten sanotaan Ilmestys 22:18-19,

“Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.”

Siten se, mitä seurakunta oli helluntaina, on esikuva. Se on esikuva, eikä ole muuta esikuvaa. Ei merkitse mitään, mitä oppineet sanovat, Jumala EI ole muuttanut tuota esikuvaa. Mitä Jumala teki helluntaina, sitä Hänen täytyy tehdä, kunnes seurakuntajaksot päättyvät.

Vaikka oppineet saattavat kertoa teille, että apostolinen aikakausi on ohitse, niin älkää uskoko sitä. Sellainen lausunto on väärä kahdella perusteella. Aivan aluksi on väärin olettaa, ettei ole enää apostoleja vain siksi, että alkuperäiset kaksitoista ovat kuolleet. Apostoli merkitsee 'lähetetty'; ja nykyäänkin on monia lähetettyjä, mutta heitä kutsutaan lähetyssaarnaajiksi. Niin kauan kuin miehiä kutsutaan ja lähetetään Elämän Sanan kanssa, jatkuu apostolinen aikakausi. Toiseksi he viittaavat 'julkituodun Pyhän Hengen voiman kauteen ikäänkuin se olisi ollut ohitse sen jälkeen, kun Raamattu oli kirjoitettu loppuun. Tämä ei ole totta. Ei ole ainoatakaan Kirjoitusten paikkaa, joka tukisi tätä, mutta sen sijaan on monia, jotka ratkaisevasti esittävät päinvastaista. Tässä on meidän todisteemme, että molemmat näistä syytöksistä ovat vääriä.

Apostolien Teot 2:38-39,
“Niin Pietari sanoi heille: ‘Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu’.”

Voiman lupaus, joka annettiin apostoleille helluntaina on "teille (juutalaisille) ja teidän lapsillenne (juutalaisille) ja kaikille, jotka kaukana ovat (pakanoille), ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu (sekä juutalaiset että pakanat)". Siihen asti, kun Hän lakkaa kutsumasta. Helluntain sanoma ja voima eivät tule lakkaamaan.

Mitä seurakunnalla oli helluntaina, on sen luovuttamaton oikeus. Alunperin sillä oli puhdas Jumalan Sana. Sillä oli Hengen voima, joka oli ilmaistu erilaisissa merkeissä ja ihmeissä ja Pyhän Hengen lahjoissa.

Heprealaisille 2:1-4,
“Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse. Sillä jos enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa, kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?”

Tuo alkuperäinen seurakunta ei ollut ihmisten organisoima. Se oli Pyhän Hengen johtama. Se ei myöskään ollut kovin suuri. Se oli vihattu, halveksittu ja ahdistettu. Sitä vainottiin kuolemaan saakka. Mutta se oli uskollinen Jumalalle. Se pysyi alkuperäisen Sanan antamassa kaavassa.

Älkää menkö tässä harhaan. Kun sanoin, että Jumala ja Hänen tiensä eivät koskaan muutu, en sanonut, että seurakunta ja sen sanansaattajat eivät voisi muuttua. Seurakunta ei ole Jumala. Sentähden se voi muuttua. Sanon, että koska Jumala on muuttumaton ja Hänen tiensä ovat muuttumattomat, me voimme mennä takaisin alkuun ja nähdä ensimmäisen ja täydellisen Jumalan teon ja sen perusteella arvioida muita. Näin se on tehty. Todellinen seurakunta tulee aina kilvoittelemaan ollakseen helluntain alkuperäisen seurakunnan kaltainen. Nykyajan todellinen seurakunta koettaa olla tuon aivan ensimmäisen seurakunnan kaltainen. Ja seurakuntien sanansaattajat, joissa on sama Jumalan Henki, pyrkivät olemaan apostoli Paavalin kaltaisia. He eivät tule olemaan täysin hänen kaltaisiaan; mutta todelliset sanansaattajat tulevat muistuttamaan eniten Paavalia, joka oli vapaa kaikista ihmisistä, myyty Jumalalle, ja joka levitti ainoastaan Jumalan Sanaa, ja ilmaisi Pyhää Henkeä voimassa. Mikään muu ei tulisi kelpaamaan. Teidän täytyy toimia alkuperäisen pohjalta. Alkuperäisten tavalla, todellinen seurakunta tulee aina olemaan se, joka yrittää kulkea helluntain aikaisten perustajiensa jalanjäljissä, ja sen sanansaattajat tulevat seuraamaan apostoli Paavalia, ensimmäistä sanansaattajaa ensimmäiselle seurakuntajaksolle. Se on näin yksinkertaista ja näin ihmeellistä.

Tämän yksinkertaisen, mutta kuitenkin niin ihmeellisen avaimen avulla, minä kykenin Pyhän Hengen avulla lukemaan Ilmestyskirjaa ja historioita ja löytämään niistä jokaisen seurakuntajakson, jokaisen sanansaattajan, jokaisen seurakuntajakson keston ja sen osan, jota kukin esitti Jumalan tarkoituksessa helluntaista asti noiden seurakuntajaksojen päättymiseen asti.

Kun nyt ymmärrätte, kuinka me arvioimme, millainen todellinen seurakunta oli (millainen se oli helluntaina ja millainen se oli apostolisena aikakautena, kuten on esitetty Raamatussa apostolien teoissa), me voimme soveltaa samaa sääntöä nähdäksemme, kuinka seurakunta lankesi. Perusvirhe, tai virheet, jotka hiipivät ensimmäisen seurakunnan keskuuteen ja jotka on ilmoitettu apostolien teoissa ja Ilmestyskirjassa sekä myös Kirjeissä, tulevat yhä näkyvämmin julki toinen toistaan seuraavissa seurakuntajaksoissa, kunnes tulemme totuuden täydelliseen pimentymiseen viimeisessä, eli Laodikean seurakuntajaksossa.

Nyt tästä ensimmäisestä avaimesta, jonka olemme saaneet Herralta, seuraa toinen ja niukan vähemmän ihmeellinen totuus. Mainitsin, että todellinen seurakunta pyrkisi aina olemaan senkaltainen kuin se oli Apostolien teoissa. Tämä on täsmälleen oikein. Mutta olemme huomanneet, että Sana opettaa myös väärän sisääntunkeutumisesta, kunnes tapahtuu totuuden täydellinen pimentyminen lopu nälkänä juuri ennen Herran ilmestymistä. Nyt mielissämme herää kysymys; hylkääkö Jumala omansa ja antaa heidän langeta täydellisen eksytyksen valtaan? Ei missään tapauksessa, sillä Kirjoitukset sanovat hyvin selvästi, että valittuja EI VOIDA eksyttää,

“Sillä on nouseva vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja ja he tekevät suuria merkkejä ja ihmeitä; jopa siinä määrin, että JOS SE OLISI MAHDOLLISTA he eksyttäisivät jopa valitutkin.” [engl. käännös]

Mitä sitten? Vastaus on selvänä meidän edessämme. On olemassa sekä Oikea Seurakunta että väärä seurakunta. On olemassa Oikea Viinipuu ja väärä viinipuu. Mutta tietenkin tuo väärä seurakunta, väärä viinipuu koettaa aina anastaa oikean seurakunnan paikan ja väittää, että se eivätkä valitut, on oikea ja aito. Väärä koettaa tappaa oikean. Näin oli apostolien teoissa, näin on esitetty seitsemässä seurakuntajaksossa samoin kuin eri kirjeissäkin. Näin on ollut. Näin on nytkin, ja näin tulee olemaan. Toisin ei voi olla.

----
Näillä seitsemällä Vähässä Aasiassa sijaitsevalla seura-kunnalla oli tuona muinaisena aikana tiettyjä ominais-piirteitä, jotka kypsyivät hedelmäksi myöhempinä aikoina. Se, mikä oli vain kylvetty siemen silloin, tuli myöhemmin esiin kypsänä satona, kuten Jeesus sanoi: "Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?" Luukkaan 23:31.

Lue koko artikkeli in...
Efeson seurakuntajakso.

Sinä päivänä ei ole valoa: loistavat tähdet sammuvat.

Se on oleva yhtämittaista päivää - Herralle on se tunnettu - ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata.

Sakarja 14:6-7