Duumeessa waaqaa.
Duumeessa waaqaa.
Pearry Green.Luqaas 21:25-27,
25 Itti fufee, "Milikkinnis biiftuutti, ji'atti, urjootatti in ta'a; lafa irratti sabni hundinuu, in muddama, huursaadhaa fi dha'aa galaanaa kan akka isaatii dhaga'amee kan hin beekne irraa kan ka'es, waan godhu in wallaala.
26 Namoonni naasuudhaaf isa biyya lafaatti dhufu sodaatanii eeggachuu irra kan ka'e in laafu, humnoonni bantii waaqaa keessaa in raafamu.
27 Yommus ilmi namaa humnaa fi ulfina guddaadhaan duumessa keessa utuu dhufuu in argu.Caqasoonni macaafa qulqulluu kun waggoota dhibbaan lakkaa’amaniif dubbifamaniiru. Yeroo hundumaa sammuu namootaa keessatti mul’achuun duumessaa fi mul’achuun Yesus Kiristoos walitti dhufeenya qaba. Barsiisonni ti’ooloojii kanneen Gooftaan gara lafaatti deebi’uutti amanan illee, misirroo isaa fudhachuuf, walitti dhufeenya kana sammuu isaanii keessatti uumaniiru. Ta’us hayyoonni ti’ooloojii kunniin dhufaatii isaa isa lammaffaa dhabuu danda’u sababiin isaas, “ija arguu fi gurra dhaga’uuf” kennameefiis, wantoota Waaqayyo dubbii isaa keessatti abdachiise, dhufaatii Kiristoos isa lammaffaa dura akka ta’u adda baasuuf isaan fayyadamuu ni didu.
Maatewos 24, lakkoofsa 23ffaa irraa eegalee, dhufaatii Kiristoos dura guyyoota kanaaf dhugaa ba’aa dha,
Maatewos 24:23-24,
23 “Egaa yeroo sanatti namni, 'Ilaa Masiihiin as jira' yookiis 'Achi jira' yoo isiniin jedhe hin amaninaa!
24 Masiihonni sobaatii fi raajonni sobaa ka'anii yoo danda'ame warra Waaqayyoof fo'aman iyyuu akka wallaalchisaniif milikkita gurguddaa fi dinqii baay'ee in argisiisu.(Yesuus “Yesuus sobaa’” akka hin jenne hubadhu garuu “dibamtoota” sobaa, warri dibata dhugaa qaban, garuu waan dhugaa hin taane dubbatan, afaan sobaa.)
Yesus dhufaatii lammaffaa irratti gowwoomsaa akeekkachiisaa ture, garuu warri filataman akka hin gowwoomfamne waadaa gale, warra maqaan isaanii macaafa jireenyaa hoolaa keessatti barreeffame hundee biyyi lafaa dura irraa eegalee, akkasumas bifa Yesus Kiristoosiin akka fakkaataniif dursanii murteeffamanii jiru. (Roomaa 8:30.) Yesus namoonni waa’ee isaanii “Kunoo dibame tokko jira! Kunoo tokko kan jecha qabu!” Maatewos 24:25 irratti itti fufee akkas jedha,
Maatewos 24:25-26,
25 Kunoo, ani duraan dursee isinitti himeera.
26 “Kanaafis, 'Kunoo, lafa onaa keessa jira' yoo isiniin jedhan gad hin ba'inaa; 'Kunoo, mana keessa gola jira' yoo isiniin jedhanis hin amaninaa!Waldaa amantii har’aa keessaa warri jecha sana caalaa amantii, dogmaa ykn barumsa waldaa amanuu filatan jiru. Caaffata kana ni raawwatu, jechuu dhaan, “Kunoo jechi, kunoo dibamni. Nuti miseensonni mana maree, geggeessitoonni dhuunfaatti, Gooftaa barbaadaa wal argineerra. Amma nuti as baane Dubbiin kun akka ta’e isinitti himna.” Mul’ata dhuunfaa barbaadu hordoftoota isaanii irrattis dirqisiisu. Inni dubbii ta'uu yaadadhu. Yohaannis 1:1, fi 14,
1 Sagalichi jalqaba waan hundumaa dura ture; sagalichi Waaqayyo bira ture; sagalichi ofii isaa Waaqayyo ture.
14 Sagalichis nama foonii ta’ee, nu gidduus buufate. Ulfina isaa isa ayyaanaa fi dhugaadhaan guutes argine; ulfinni isaas isa ilmi tokkichi abbaa isaa irraa argatu ture.Mul'ata malee macaafa kana hiiku, kan akka Maatewos 24:27,
Akka bakakkaan ba'a-biiftuutti bu'u hamma lixa-biiftuutti ibsu, dhufni ilma namaas akkasuma in ta'a.
Caaffata kana irraa, Yesus Kiristoos samii akka balali’u ni eegu, misirroo isaa fudhachuuf deebi'uu isaa iyyee. Warri kana barsiisan caqasa inni deebi’ee “akka hattuu halkanii” akka ta’u ifatti dubbate ni dagatu.
Qaroomina ilaalaa; bahaa irraa gara dhihaatti imalte. Kiristaanummaa ilaalaa, bahaa hanga dhihaatti imala ture. Aduu ilaalaa; gara bahaatti ol ka’ee gara dhihaattis ni dhiha. Waaqayyo ergaa ergamaa tokkoon tokkoon bara waldaa tokkoon tokkoon bahaatti jalqabe ergamaan dhumaa immoo dhihaatti mul’ate, iccitiiwwan Waaqayyoo gara xumuraatti fiduu, akkuma Mul’ata 10:7 irratti dursee ibsame. Kanaaf taateewwan uumamaa ol ta’an namoota dhufaatii Gooftaa dura guyyoota dhumaa keessa jiraatanitti yoo mul’atan, taateewwan kun gara dhihaatti ni mul’atu turan. Sababni isaas “akkuma balaqqeessaan bahaa ba’u,... gara dhihaatti,” akkasuma Yesus Kiristoos karaa ergamtoota torban kanaatiin bahaa hanga dhihaatti of mul’isee jira. Tokkoon tokkoon isaanii ergaa isaanii akkuma fidan hubannoon akkasuma itti fufe, tokkoon tokkoon isaanii wajjin bal’achaa dhufe: Luuter kan qajeelummaa fide; Wesley, qulqullaa’uu, warra pheenxee, jalqaba bara Laodiqee kana irratti kufaatii Hafuura Qulqulluu; amma immoo ergaa misirroo kanaaf ergaa kanaan gara raawwiitti ceena bakka iccitiiwwan kun ergamaa kanaan dubbatamanii fi chaappaan illee banamaniiru.
Maatewos 24:28,
Raqni iddoo jirutti goggocoroonni wal ga'u” jedhe.Kanaaf ergamoonni isaa sangoota, warra bara kana keessa jiraatan, bara adurree ni walitti qabu. Adurree, isaan foon haaraa nyaatu, “garaafaa” isa “gabatee” waldaa hundumaa guutuuf osoo hin taane (Isaayyaas 28:8), garuu foon haaraa jechichaatiif. Achitti adurreewwan walitti qabamu. Dubbiin kun akkuma bahu, ummanni akka Waaqayyo isaan waametti warra itti amanan walitti qabama.
Maatewos 24:29-30,
29 Yesus itti dabalee, “Rakkina guyyoota sanaa booddee achumaan biiftuun in dukkanoofti, jiinis ifa ishee hin laattu; urjoonni waaqa irraa in harca'u, humnoonni bantii waaqaas in raafamu.
30 Yommus milikkinni ilma namaa waaqa keessatti in mul'ata; yeroo sanatti sabni biyya lafaa hundinuu boo'uuf jiru; ilmi namaa immoo duumessoota waaqaa irra humnaa fi ulfina guddaadhaan dhufuu isaa arguuf jiru.”Waa’ee dhufaatii ilma namaa kan biraan, Daani’eel 7:13, irratti,
“Kunoo, ilma namaa kan fakkaatu duumessoota waaqaatiin dhufuu isaa halkan mul'ataan nan arge;...”Daani’eel kakuu moofaa keessatti illee dhufaatii ilma namaa duumessa wajjin akka walqabatu ragaa ba’a. Akkasuma Yesus, yeroo lammataa dhufaatii isaa dubbatu hundumaatti waa’ee duumessa dubbata ture.
Arizoonaa keessatti akkasitti Manni Maree Daldalaa akka labsu, yeroo dhibbeentaa saddeettamii shan, samii keessa duumessa hin jiru. Garuu Fulbaana 28, 1963, duumessi addaa tokko samii Arizoonaa keessatti mul'ate. Kun suuraa waliin kan mul'ate yoo ta'u, barruu Dr Jeems Makdoonaldii, piroofeesara fiiziksii hawaa yunivarsiitii Arizoonaa, barruu Saayinsii, Ebla 19, 1963 barreesse keessatti. Namoonni suuraa ykn odeeffannoo biroo ka'umsa duumessa kanaa irratti ifa baasuu danda'u kamiyyuu akka erganiif gaafatamaa turan.
Fedhiin kun hundi maaliif duumessa tokkotti? Guddinaa fi olka’iinsa isaa isa dinqisiisaa ta’e irraa kan ka’e qofa. Suuraalee odd saddeettama irraa trigonometry tiin kan shallagame yoo ta’u, olka’iinsa maayilii digdamii ja’a, dheerinni isaa maayilii shantama fi bal’inni isaa maayilii soddoma ta’a. Duumessa kana kallattii tokkoon maayilii dhibba lamaa fi saddeettama irraa, kallattii biraatiin ammoo hedduun fageenya maayilii dhibba tokkoo ol irraa argame. Mul’anni ajaa’ibaa duumessa tokko kanaa erga aduun lixxee daqiiqaa digdamii saddeet booda ifa aduutiin ibsamee hafe. Hawaa olitti, foddaa balalii xiyyaaraa olitti, bakka jiidhinni uumamuu fi walitti qabamuu danda’u bira darbee, akkasumas jiidhina inni qabachuu qabuun rookkeettii irraa madde ta’uun isaa kan hin danda’amne, duumessi guddaan kun ammallee dhoksaa saayinsii ta’ee jira.
Gulaaltonni barruu 'Jireenya' barruu kana Saayinsii irratti, fi Caamsaa 17 irratti argan (ji'aa fi guyyaa akka macaafa qulqulluutti Nohi doonii seene sana), 1963, suuraa duumessaa jechoota kanaan maxxanseera, “Duumessi kun kan baay’ee olka’aa ta’e, fi baay’ee guddaa ta’ee dhugaa ta’uu hin danda’u, garuu ammas, suuraan isaa kunoo!” Duumessa kana yeroo jalqabaatiif barruu Jireenyaa kanarraan bare. Yeroon of duuba deebi’ee ilaalu barreeffamni sun hawwataa akka ture hubadheera, ta’us garuu hiika addaa itti hin kennine. Akka tajaajilaa wangeelaa guutuutti, Hafuura Qulqulluun guutameetti, miseensa misirroo Kiristoos ta’uu koo nan amane, garuu yeroo sanatti Yesus Kiristoos deebi’uun isaa duumessa wajjin akka ta’u dubbatee akka ture hubachuuf hafuura gahaa hin turre. Akkam gad of deebisuu, duubatti deebi’ee yoo ilaalu, waan saayinsiidhaan ibsamuu hin dandeenyetti hiika uumamaa ol ta’e akkan hin kennine hubachuun. Dhugaa taateewwan adda ta’an kan yeroo duumessi kun Arizoonaa irratti mul’atu kanan dhaga’e bara 1964 tti ture.
Muddee 22, 1962, duumessi sun mul’achuu isaa ji’a lama guutuu dura, Obboleessi keenya Biraanhaam waajjira isaa Jeefarsanviil, Indiyaanaan, 1999 keessa taa’ee utuu jiruu mul’ata argate. Mul’ata bara jireenya isaa keessatti argate kumaatamaan lakkaa’aman keessaa tokko ture. Mudde 31, 1962, mul’ata kana waldaa isaa kan Biraanhaam Tabernacle, Jeffersonville keessatti argamutti hime. Jechi isaa halkan sana namoota tilmaamaan dhibba jahaan argamaniin dhaga’ameera akkasumas lallaba isaa mata duree “Kun mallattoo dhumaati, Obboo?” Mul'ata keessatti akkas nutti hime inni cinaa gaara tokkoo ture, sanyii qamadii (cocklebur) miila surree irraa buqqisee, yeroo akka tasaa dhohinsa guddaa tokkoon rifate, achiis ergamoonni torba daawwatan. Hiika mul’ata kanaa akka hin beekne gumii sanatti amanee fudhate. Mul'anni sun baay'ee isa dhiphise, torban itti aananiif immoo tarii kaayyoon Waaqayyoo jireenya isaa keessatti qabu raawwatamee dho’iinsaan akka ajjeefamu namoota biroof kaase. Ergamoonni kun akkuma Museedhaaf godhame reeffa isaa baattanii deemu jedhee yaade.
Muuxannoo mul’ata kana booda yeroo muraasa booda maatii isaa waliin gara Tucson, Arizona dhaqee achitti jireenya fudhate. Lallaba muraasa lallabee jireenya hawaasa gammoojjii kana keessatti wal simachuu jalqabe, garuu ammas mul’anni sun isa hawwata ture. Jireenyi isaa yeroo dhiyootti xumuramuu qabaa? Yoom ta'a ture?
Uumama isaa akka nama alaa fi adamsituutti dhugaa ta'ee, ispoortii naannoo sanaa jaallatamu, allaattii gammoojjii bosona Javelina jedhamuun beekamu adamsuutti gammadee of argate. Yeroo imala adamsaa akkasii ture kan mul’anni nama jeequ sun raawwatame.
Guyyaan isaa Amajjii 7, 1963 ture. Yeroon isaa ganama waan tureef Obboleessi Biraanhaam obboloota isaa fi namoota isaa wajjin jiran gargaaruuf buufata irraa ka'ee ture - adamsitoota, Obboloonni Firiid Sootmaan fi Yuujin Noormaan, Jaavelinaa isa hin argamne argatu. Akkuma barame bineensa isaa adamsuu irratti kanaan dura milkaa'ee ture. Innis gara rigaa tokkootti ol ba’e, erga warra kaan karaa isaan tuuta allaattii waliin wal qunnaman fudhachuu qaban irratti qajeelchee booda kan kanaan dura argee humnaan gara isaaniitti gadi buusa. Yeroo muraasaaf rigaa gubbaa boqotee, miila surree isaa irratti sanyii qamadii (cocklebur) akka jiru hubate. Inni buqqisuuf harka isaa erga ga’ee utuu hin turin dhohinsi gaara sana raasee lafti isa jala raafamuun, waan ta’ee fi itti aansee maal akka eegu osoo hin beekin qilleensa keessa utaale.
Achitti samii isa gubbaa jiru keessatti tuqaawwan xixiqqoo torba, akka xiyyaaraa mul’atan. Booda ija jaamsuu osoo hin guutin qabxiileen xixiqqoo kun isa duratti mul'atan - piraamidii ergamootaa kan ergamaa humna guddaa qabu gubbaa fi ergamoota xixiqqoo sadii gama tokkoon tokkoon isaanii gadi. Akkuma Phaawulos gara samii sadaffaatti akka ol qabame dubbate, obboleessi keenya Biraanhaams garee urjii ergamootaa kana gidduutti “ol qabamee” akka ture dubbateera. Yeroo kana ture koomishinii akkas jedhamee kennameef: “Iddoo dhufte irraa gara bahaatti deebi’ii mul’ata, Waaqayyo chaappaawwan torban erga Yohaannis mul’isaan macaafa Mul’ata keessatti barreessee iccitiidhaan mallatteeffame ni bana!”
Obbolaan isa waliin turan mul’ata sana beekanii raafamuu gaarichaas isaan mudateera, garuu akka ani beekutti ergamoonni jiraachuu isaanii quba hin qaban turan. Obboleessi keenya Biraanhaam yeroo sanatti waan arganii fi dhaga’an nama tokkottillee akka hin himne isaan himate. Amajjii 13, 1963 Tucson gadhiisee gara Jeffersonville deebi'e. Amajjii 17 hanga 24tti lallaba wal-duraa duubaan waldaa keessatti beekamaa ta’e kan adda ta’ee fi ifa ta’e jalqabe.
Halkan hundumaa Chaappaa tokko lallabuudhaan, inni, mul’ata kallattii fi kaka’umsa Hafuura Qulqulluutiin, iccitiiwwan Waaqayyoo, kan Waaqayyo Daani’eel hanga bara dhumaatti akka hin mul’anne waadaa galee ture bane. Yeroon kun yeroo macaafa qulqulluu keessatti dubbatame, yeroo dhumaati, Waaqayyos akkuma yeroo hundumaa godhu karaa raajii isaa dubbate, yeroo kana garuu dubbiin kun karaa mul’ata kanaan dura namatti dubbatamee hin beekneen dhufe. Misirroon wantoota isaan ta'uuf ilaalaa turan hedduun itti agarsiifame, duraanuu darbaniiru. Misirroon “of qopheessitu” yeroon isaa duruu ga’eera.
Suuraa duumessa hin baratamne yoo qoratte fuula Gooftaa Iyyasuus Kiristoos isa keessa arguu dandeessa. Innis ilaalaa fi gara bahaatti garagalee jira, rifeensa akka suufii, akkuma Yohaannis Mul’ataan isa arge. Inni akka dargaggeessa yeroo umuriin isaa waggaa soddomii sadiitti fannoo irratti fannifame osoo hin taane, akka nama abbaa murtii biyya lafaa ta'etti mul'ate. Namoota tokko tokkoof fudhachuun rakkisaa ta’uu danda’a, garuu macaafa qulqulluu keessatti bakka baay’eetti hin jedhu ilmi namaa yommuu mul'atu duumessi akka jiraatu?
Lafa kana irratti mul’achuu ilma namaa wajjin kan walqabate duumessi akka jiraatu caaffanni qulqullaa’oon waadaa akka seenu namoota bara kanaatiif nan labsa. Amma jaarraa kana keessatti duumessa akkasii - duumessa saayinsiitiin ibsamuu hin dandeenye - oduu nama dinqisiisu isiniif fida. Yoo karaa seera saayinsii ibsamuu danda’e ta’ee waanan waa’ee isaa hojjedhu amanuu hin dandeenye, garuu ibsi hin jiru. Nama tokkoon natti himameera kan ani bara kanaaf raajii Waaqayyoo ta'uu isaa amane; Obboleessi keenya Wiliyaam Biraanhaam, ergamoonni torba gara isaa dhufanii iccitii macaafa Mul’ata akka mul’isan, isaan gidduutti ol isa qabanii, yeroo isa dhiisanii deemanis duumessa kana tolchan. Ibsa kana shakkuuf sababni hin qabu. Duumessa sun baay’ee guddaa, baay’ee olka’aa waan tureef, dhugaa ta’uuf jiidhina baay’ee qabaachuu qaba ture; garuu dhugaan jiru ammallee jira - dhugaa ture. Taatee uumamaa ol ta'e waan ta'eef Waaqayyo akka mallattoo misirrootti erge.
Kutaalee hiikaman kanneen...
Acts of the Prophet. - Pearry GreenBuusuu (PDF Ingilizii):
"Is this the sign of the end Sir"Akkaawuntii guutuu dubbisaa... "The Acts of the Prophet"
- Pearry Green. (PDF English)
Giddugala Ergaa... Erggwwan bilisaa Obboleessa Biraanhaam irraa buufadhaa.
Gaa’elaa fi
