Bakka Taabotni Nohi itti argamu.

David Shearer.

Lakkoofsi doonii Nohi arganne jedhan dabalatee, imala hedduun doonii Nohi argachuuf yaalan, garuu hanna ta'uun isaa agarsiifameera.

Macaafni Qulqulluun akkana jedhe... (Seera Uumamaa 8:4).

Markabichi ka'ee ji'a torbaffaa isaatti ji'icha keessaas guyyaa kudha torbaffaatti tulluu Araaraat gubbaa in buufate.

Lakkoofsi 5 itti fufee,

Bishaanichi hamma ji'a kurnaffaatti ittumaa gad galaa adeeme; guyyaa jalqaba ji'a kurnaffaa irratti roggeen tullootaa in mul'atan.

Yeroo Taabotni itti boqote gaarri Ararat volkaanoo har’a ta’e kana hin turre. Sababni dubbii kanaas gaarreen mul'achuu waan hin dandeenyeef hanga ji'a 2 fi walakkaa booda, garuu bakka Taabotni har'a itti boqotu irraa, gaara Ararat, kan sadarkaa galaanaa irraa meetira 16945 ol dhaabbate, ifatti mul'achuu danda'a.

Hawaa irraa gaarri Ararat gaarreen irratti ijaarame caalaa yeroo dhiyoo ta’uun isaa ifaadha. Jechuunis, Gaarreen naannoo isaanii jiran biyyee kan qaban yoo ta’u, gaarri Ararat volkaanoo dha.

Macaafni Qulqulluun Taabotni gaara Araraat irratti akka boqote osoo hin taane, gaarreen naannoo kanaa irratti akka boqote hin dubbatu.

Bakki Taabotni itti boqotu gaara Ararat irraa gara kibbaatti gara 30km fagaatee argama, naannoo daangaa Turkii fi Iraan, akkasumas ganda Güngören jedhamtu irraa fagoo hin taane. Kunis mootummaan Turkii bakka Taabotaatti beekamtii kan kennu yoo ta’u, mallattoon daandii kana agarsiisus ni jira. (Taabota Nuh). Nuh jechuun maqaa Kaldootaa (Baabiloon) Nohiidha.

Kun Taabotni Nohii?. (Suuraaleen kan... BBC)

Koordineetota dhuma tokkoo wanta kanaa.
N 39.26.475
E 44.14.108

Qormaata maagneetii.

Maagneetoomeetiriin meeshaa dirree maagneetii lafaa safarudha. (Yeroo baay’ee dooniiwwan bishaan jalaa bishaan jala jiran argachuuf kan ooludha, bakka qaamni sibiilaa, dirree maagneetii xiqqoo jallisu, bakki itti argamu akka murtaa’u taasisa.)

Qorannoon maagneetoomeetirii naannoo naannoo iddoo Taabotaatti gaggeeffame, jallifamuu agarsiisa, kunis sibiilli akka jiru agarsiisa.

Qormaata raadaraa.

Qormaatni kun jijjiiramni dhangala’aa yoom akka uumamu agarsiisu. Kunis akkaataa idilee agarsiisa, kan sararoota walfakkaataa, fi sararoota qaxxaamuraa, dhaabbataa fi qajeelaa, kan akka waan bulkheads mukaa fi beams caasaa bidiruu fakkaatu irraa eegamu danda’u.

Qormaata saamuda hundee qotuu.

Saamuda wiirtuu qonnaa tokko tokko muka fossilized, kutaalee deer antler, rifeensa kan saree, (Leopard) ta'uun adda baafame waliin jiraachuu agarsiisaniiru. Kun dhalataa naannoo sanaa miti. Mismaara fosilii ta’ee fi boca iskuwaaraa ta’es ni jira. Isaan kun dubbisa maagneetoomeetira argamaniif itti gaafatamummaa qabu jedhamee yaadama.

Qormaata suuraa.

Suuraalee qilleensarraan imala adda addaa irratti fudhataman wal bira qabamee ilaalameera. Isaan kun lafti naannoo isaa tulluu irraa gadi siqxee akka jiru agarsiisu. Kutaan Taabota suuraawwan kana keessatti garuu hin sochoone, akkasumas caalaatti saaxilamaa jira. Heddumminaa fi guddinni caasaa kanaa bakka isaa jabeessee tursaa jira.

Qormaata Fiiziksii.

Dheerinni Taabota kanaa miilla 515 fi inchii 6 dha. Guddinni Taabotni Nohi akka Macaafa Qulqulluu keessatti ibsametti, Seera Uumamaa 6:15,

Ati markabicha yommuu tolchitu, dheerina isaa dhundhuma dhibba sadii, bal'ina isaa dhundhuma shantama, irraan-olee isaa dhundhuma soddoma godhi!

Hammi kun sirrii yoo dhundhuma mootii Gibxii (524mm) fayyadamtan ta'e.

Tasgabbeessuu - Dhagaa ankuraa.

Bakka Taabotni itti boqotu irraa fagoo osoo hin taane dhagaawwan baay’een, sarara qajeelaa madaalawaa ta’een jiru. Isaan kun dhagaa ankuraa jedhamanii ibsamaniiru.

Dhagaa ankuraa.
(Suuraaleen kan...
ArkDiscovery.com)

Dhagaan ankuraa dhagaa guddaa, kallattii tokkoon bal’aa, kallattii biraatiin dhiphoo, gubbaa isaa irratti boolla kan qabuu fi funyootti akka maxxanu kan taasisu dha. Kanneen keessaa lakkoofsi isaanii doonii sana tasgabbeessu turan, dhiita’uu guddaa eegamu keessatti. Olka’iinsi isaanii miila hedduu (8 fi isaa ol) dha, dhagaa anchor kan yeroo baay’ee argamu caalaa baay’ee guddaa dha.

Isaan kun galaana ykn galaana dhiyoo jiru irraas km hedduu (120 km fi isaa ol) dha.

Nohi isaan kana tartiibaan ni gadhiisa ture, Taabotni bishaan keessa ol akka yaabbatu hayyamuuf, osoo inni boqonnaa hin argatin.

Maaltu itti aanu.

Bakki kun qorannoo dabalataa kan barbaadu yoo ta’u, qotiinsi tarkaanfii itti aanu yoo ta’u, sababa safartuuwwan hawwataa ta’an kanneen argaman adda baasuuf.

Fakkeenya Taabotni Nohi.

Muuziyeemii Uumamaa, Ameerikaa keessatti argamutti fakkiin Taabotni Nohi guddina guutuu qabu jira.

Kun mala ijaarsaa ta'uu danda'u agarsiisa, doonii guddina kanaatiif.

Suuraaleen kan...
http://www.answersingenesis.org

Ijaarsa Taabota Koppii.	Doonii ammayyaa. Dimshaashumatti kan walfakkaatu.
Qormaata Taabota Moodeela.	Qormaata Taabota Moodeela.

Amantii Nohi.

Pearry Green.

Ibrootaa 11:7,
Nohi amantiidhaan isa Waaqayyo waa'ee waan yeroo sanatti ija namaatti hin mul'anneetiif akeekkachise dhaga'ee sodaatee, warra mana isaa oolchuufis bidiruu tolfate; amantii isaatiin immoo biyya lafaatti yakka muree, qajeelina amantiidhaan argamus qabeenya isaa isa godhate.

Nohi kana kan godhe “amantiidhaan” akka ta’e hubadhu. Waaqayyo akka isa waliin haasa'u amanee amantii isaa irratti hundaa'uun hojjete. Garuu namoota bara Nohi jiraatan haa ilaallu - addunyaa kana irratti maal yaadanii jaarsa kana? Nohi nama tokko qofa akka ture yaadadhu; waldaas ta’e waldaa amantii hin turre. Ergaan isaa haaraa ture - kanaan dura dhaga'amee hin beeku. Wantoota akkasumaan ta’uu hin dandeenye dubbate - roobni samii irraa akka roobu raajii dubbate. Lafti yeroo hundumaa bokkaa walitti qabamee waan bishaan itti naquuf, (Seera Uumamaa 2:6) namoonni kun kanaan dura rooba mudatee hin beeku. Nohi garuu bishaan badiisaa akkasiitiin roobni akka roobu cimsee dubbateera, addunyaan akka bishaaniin guutamtu.

Hojii isaatiin waan lallabaa jiru akka amanu agarsiise - fayyina warra amananiif Taabota ijaare. Guyyaa sanatti of deebisi kolfaa fi qoosaa isaanii dhaga'i. Maaliif, gowwummaa akkasii dhaga’anii hin beekan turan! Garuu amantii dhabuun isaanii iyyuu, bara Nohitti karaan Waaqayyoo sun ture - amananis amanuu baatus. Nama tokko ergaa ergee warri namicha sana dhaggeeffatan ni fayyan - warri hafan ni badan. Maal osoo Nohi nama biraa kana lallabuuf eegee silaa akeekkachiisni sun gonkumaa hin kennamu ture, garuu Waaqayyo akka itti dubbate amantii waan qabuuf haaluma kanaan deebii kenne. Amantiidhaan Nohi Waaqayyotti amane biyya lafaa hafes ni balaaleffate, mana ofii garuu ni oolche.

Amma, osoo bara Nohi jiraattee, akka nama maraataa ykn nama fanatic ta’etti sitti fakkaattaa; moo, Nohi akka raajii Waaqayyootti ilaalta, kanaanis ofii keetii fi maatii kee oolchitaa turte?

Kutaalee hiikaman kanneen...
The Forerunners. (PDF Ingilizii)- Pearry Green.

Waaqayyo immoo ammas Nohin, horii qe'ee fi bineensota warra isaa wajjin markabicha keessa jiran hundumaa in yaadate; Waaqayyo qilleensa lafa irra in dabarse, bishaanichis gad gale.

Burqituuwwan callabboo, hulaan bishaan bantii waaqaa in cufame, bokkaan waaqa keessaa roobus in ittifame.

Seera Uumamaa 8:1,2