Syytös.

William Branham.

Lue koko artikkeli in...
Syytös.

Ja nyt, tänään, haluan lukea erään Kirjoituksen pyhästä Jumalan Sanasta, joka löytyy Luukkaan kirjan 23. luvusta, jotta saisimme perustan sille, mitä haluan sanoa, perusajatuksen sille, mistä haluan puhua. Menkää nyt Pyhän Luukkaan 23. lukuun. Haluan lukea yhden jakeen. Se on kaikki, mitä minä tarvitsen perustaksi tälle aamulle. Lukekaamme nyt 23. luvun 33. jae:

Ja kun he olivat tulleet paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, siellä he ristiinnaulitsivat hänet, ja pahantekijät, toisen oikealle puolelle ja toisen vasemmalle.

No niin, haluan ottaa tästä luetusta neljä sanaa perustaksi sille, mitä haluan sanoa: “Siellä he ristiinnaulitsivat hänet”, nuo neljä sanaa. Ja aiheeni on nimeltä... Minä tulen panemaan syytteeseen tämän päivän kirkkokunnalliset seurakunnat, ja myös monet vapaista seurakunnista, Jeesuksen Kristuksen uudelleen ristiinnaulitsemisesta tänä päivänä. Syyttää heitä! Tänä aamuna, sen nimi on: Syytös.

Ja haluan tehdä sen ikään kuin olisimme oikeussalissa, missä on... Ja loppujen lopuksi saarnastuoli ja kirkko ovat oikeussali. Raamattu sanoo, että tuomion täytyy alkaa Herran huoneesta. Ja tämä on kuin tuomioistuin valamiehineen ja todistajineen ja niin edelleen. Ja tänä päivänä Jumalan Sana on todistajanani. Olen esittävä syytöksen tämän päivän seurakuntia vastaan. Minä en nyt ota tähän mukaan syntistä, puhun tämän vain seurakunnille. Ja se on nyt oleva ääninauhoilla, ja yritän päästä sen lävitse niin nopeasti kuin pystyn.

Minä asetan syytteeseen tämän sukupolven Jeesuksen Kristuksen uudelleen ristiinnaulitsemisesta!

Ja nyt, tehdäkseni tämän tässä aikakaudessa, jossa me elämme, minulla täytyy olla siitä todiste. Jos minun on asetettava joku syytteeseen, silloin on osoitettava todiste siitä, että on tehty rikos. Asettaakseni heidät syytteeseen minun täytyy todistaa, että se, mitä minä sanon, kestää ylimmän Tuomarin edessä. Joka, ja pidän itseäni asianajajana tässä syytteeseen panossa. Jumalan Sana todistajanani minä syytän tätä sukupolvea ristiinnaulitsemisesta.

Ja minun täytyy osoittaa ja tulen osoittamaan, että tuo sama henki, joka sai aikaan ensimmäisen ristiinnaulitsemisen, on ihmisten yllä tänä päivänä ja tekee saman asian. Minun täytyy tehdä se, jos se on kyseessä samanlainen ristiinnaulitseminen, jonka he tekivät. Minun täytyy osoittaa ihmisille, että tuo sama asenne ihmisissä tänä päivänä on hengellisesti tekemässä saman asian, jonka he tekivät silloin fyysisesti. Silloin he fyysisesti ristiinnaulitsivat Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan. Ja nyt tänä päivänä, tuon saman Sanan mukaisesti ja saman Pyhän Hengen ja saman Sanan mukaisesti, haluan osoittaa kirkoille, seurakunnille, missä he seisovat, että he tekevät saman asian tänä päivänä. Ja Raamattu sanoo, että he tulisivat tekemään niin. Ja haluan todistaa, että juuri tämä on se päivä, jossa me elämme.

Sitä ei olisi voitu tehdä muutama vuosi sitten. Sanoisin, että viisikymmentä vuotta sitten sitä ei olisi voitu tehdä. Mutta tänään se on hyvin ajankohtaista. Ja sitä ei olisi voitu tehdä ehkä kymmenen vuotta sitten, mutta tänään se voidaan tehdä, koska aika on loppunut. Me olemme lopunajassa. Ja Hänen palvelijanaan minä uskon, että me olemme aivan ylittämäisillämme [siirtymisen] tästä maasta toiseen.

Sen vuoksi aika parannuksentekoon kansakunnan osalta on mennyttä. Minä uskon, että tämä kansakunta ei voi tehdä parannusta. Minä uskon, että se on ylittänyt tuon rajalinjan armon ja tuomion välillä. Minä uskon, että se heilahtelee vaa’assa.

“Veli Branham, ennen kuin aloitat tapauksesi käsittelyn, kuinka sinä tulet todistamaan sen?” Vain tällä tavoin: me olemme syyllistyneet samoihin synteihin, joiden tähden Jumala hävitti vedenpaisumusta edeltäneen maailman. Me olemme syyllistyneet samoihin synteihin, joiden tähden Hän hävitti Sodoman ja Gomorran. Ja nyt... Ja meillä on kaikki samat hengelliset todisteet täällä edessämme, samat hengelliset todisteet, jotka ovat tunnettu maailman laajuisesti, ja jotka toivat Jumalan laupeudet noiden sukupolvien ylle ja toivat myös tuomion niiden ylle, jotka ne hylkäsivät. Niinpä, jos tämä sukupolvi on hylännyt tuon saman laupeuden, jota noina päivinä halveksittiin, olisi Jumala epäoikeudenmukainen, jos Hän antaisi heidän selviytyä ilman tuomiota.

No niin, me tiedämme, että tänä päivänä he tekevät hengellisesti tuon saman asian, sillä he tekevät sen samasta syystä ja samalla tavalla kuin he fyysisesti tekivät Herran ristiinnaulitsemisen yhteydessä. He tekevät sen kateudesta, hengellisen sokeuden tähden, niin että he eivät halua nähdä, he eivät halua kuulla sitä. 77 Jeesus, kun Hän oli matkallaan täällä maan päällä, Hän sanoi: “Hyvin on Jesaja puhunut teistä: teillä on silmät, ettekä te näe, ja korvat, ettekä te kuule.” Näettekö?

Tuosta samasta syystä, samassa tarkoituksessa ja saman järkeilyn perusteella he ristiinnaulitsevat Kristuksen uudestaan (niin kuin me tulemme menemään siihen jonkin ajan kuluttua) samoista syiden johdosta, kuin he tekivät sen silloin. He eivät voi löytää mitään, millä vastustaa sitä, he eivät uskaltaisi yrittää antaa haastetta sille. Ja he tietävät, että todiste on siellä, he tietävät Raamatun sanovan niin. Ja ainoa asia, mitä he voivat tehdä, on pilkata Sitä. Niin se on tarkalleen. Joten... Ja kaikki tänä, samoista syistä....

Ja nyt, tältä pohjalta minä syytän tätä sukupolvea Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisesta ja totean heidät syyllisiksi. Likaisin, pahoin, itsekkäin, kirkkokunnallisin käsin he ovat ristiinnaulinneet Elämän Ruhtinaan, joka halusi ilmaista itsensä ihmisille. Te sanotte: “Tuon saman Henkilönkö?”

“Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumala, ja Sana oli tehty lihaksi”, ja Se julkitoi itsensä. Sana oli julkituotu lihassa, ja he tuomitsivat tuon lihan ja tappoivat Sen, koska tuo Sana oli julkituotu. Hebrealaiskirje 13:8 sanoo: “Jeesus Kristus sama eilen, tänään ja iäti.” Se on sama Sana. Näettekö? Ja samasta syystä he yrittävät ristiinnaulita Sanan.

No niin, tekstiini, mennäksemme takaisin tuohon aiheeseen, jonka haluan ottaa. “Siellä”, nuo neljä sanaa, selittäkäämme, “siellä”. “Siellä”, maailman kaikkein pyhimmässä kaupungissa, “Jerusalemissa”. “Siellä”, maailman kaikkein pyhimmässä kaupungissa. Siellä “he”, maailman kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, uskonnollisessa juhlassa, Pääsiäisjuhlassa. “Siellä”, kaikkein uskonnollisimmassa paikassa, kaikkein uskonnollisimmassa kaupungissa, kaikista suurimmassa organisaatioissa, paikassa, joka oli kaiken sen pää. Siellä “he”, maailman kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, olivat koolla kaikkialta ympäri maailman. He “ristiinnaulitsivat”, kaikkein häpeällisin kuolema, jolla henkilö voidaan surmata, alastomana, he riisuivat Häneltä vaatteet. “Häpeästä välittämättä.” He... Ristiinnaulitun kuvassa on riepu Hänen ympärillään, mutta he riisuivat Hänen päältään vaatteet. Kaikkein häpeällisintä!

“Siellä”, suurimmassa uskonnollisessa kaupungissa, “he”, kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, “ristiinnaulitsivat”, kaikkein häpeällisin kuolema, “Hänet”, kaikkein kalleimman Henkilön. Eikö siinä ole tarpeeksi tuomitsemaan tämä sukupolvi!

84 “Siellä”, kaikkein uskonnollisimmassa organisaatiossa, suurimmassa, jossa kaikki kirkot kokoontuvat yhteen yhdessä paikassa. “He”, kaikista ihmisroduista kaikkein uskonnollisimmat henkilöt, ihmiset, joiden olisi pitänyt olla Jumalan palvojia. He olivat kokoontuneet suureen pyhään juhlaan, pääsiäisjuhlaan, joka oli muisto siitä, kun heidät tuotiin orjuudesta vapauteen. Ja siellä, tuona aikana, “he”, tuona aikana, kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, tekivät Elämän Ruhtinaalle kaikkein häpeällisimmän asian, mitä tehdä voi: riisuivat ja ripustivat Hänet puuhun, koska se laki, jonka mukaan he palvoivat, sanoi: “Kirottu on hän, joka riippuu puussa.” “Ja Hänet oli tehty kiroukseksi meidän tähtemme.” He riisuivat Häneltä vaatteet, löivät Häntä, pilkkasivat Häntä, itse Taivaan Jumalaa, ottivat Häneltä vaatteet pois ja naulitsivat Hänet ristille. Hänet! “Siellä he ristiinnaulitsivat Hänet”, roomalaisella kuoleman rangaistuksella.

Kaikkein häpeällisin kuolema tänä päivänä ei olisi tulla ammutuksi. Kaikkein häpeällisin kuolema tänä päivänä ei olisi tulla auton yliajamaksi ja tappamaksi, hukkua veteen, tulla tulella poltetuksi, vaan kaikkein häpeällisin kuolema tänä päivänä olisi julkinen kuolemanrangaistus, kun koko maailma tuomitsee teidät ja julistaa syylliseksi.

Ja koko maailma laski kätensä tämän Miehen päälle ja kutsui Häntä syylliseksi, vaikka Hän oli viaton. Ja Hän kuoli, ei ystäviensä, ei Hänen lakiensa, vaan vihollisen ristiinnaulitsemisen kautta. Elämän Ruhtinas, kaikkein kallein Henkilö, joka koskaan on elänyt tai koskaan tulee elämään, Jeesus Kristus, Hänet, kaikkein kallein Henkilö. Pitäkää se nyt mielessänne, kun me tänään rakennamme tälle perustalle.

-----
No niin, nuo neljä sanaa, he, “siellä he ristiinnaulitsivat Hänet. Katsokaahan, siinä on vain neljä sanaa, mutta Raamattu tiivistää Totuutensa. Minun täytyy käyttää kiertoteitä selittääkseni, mistä minä puhun, mutta Raamatun ei tarvitse selittää mitään. Sen ei tarvitse selittää sitä, koska Se on kokonaan Totuus.

Tässä ovat nämä neljä sanaa Sen suuresta Totuuden ketjusta. Minä yritän selittää sitä. Ja jos sitä yritettäisiin selittää selvästi, siitä muodostuisi kirjasto. Ei ole mitään tapaa, miten minä voisin selittää nuo neljää sanaa. Mutta yrittäkäämme selittää nämä neljä sanaa Hänen avullaan, joka vaikutti sen, että ne ovat kirjoitettuina, jotta voimme tuoda sen esiin, niin että ihmiset ymmärtäisivät sen.

Mikä meillä nyt on edessämme? Meidän edessämme on ensimmäinen ristiinnaulitsemine: kaikkein pyhimmässä paikassa, kaikkein uskonnollisimmat ihmiset, kaikkein häpeällisin kuolema, kaikkein kalliimmalle Henkilölle. Oi, kuinka ristiriitaista se onkaan! Voi, miten häpeällistä se on!

-----
Huomatkaa, “he”, nuo palvojat, nuo miehet, jotka olivat odottaneet tuota lupausta, miehet, jotka olivat odottaneet sitä kautta vuosien ja aikakausien, joilla ei ollut mitään muuta tehtävää kuin olla tuossa jatkuvassa seminaarissa. Mutta he olivat jakaneet Sanan tuon seminaarin opetuksen mukaisesti ja kadottaneet itse Sen Totuuden. He, nuo papit, tuon päivän palvelustehtävä! “Siellä”, päämajassaan, “he”, tuon päivän palvelustehtävä, sananpalvelijat, surmasivat itse Jumalan, itse Karitsan. He tappoivat juuri Hänet, jota he väittivät palvovansa.

Ja tänään, minä syytän tätä papeiksi vihittyä saarnaajajoukkoa! Uskontunnustuksillansa ja kirkkokunnillansa he ristiinnaulitsevat ihmisten edessä juuri sen Jumalan, jota he väittävät rakastavansa ja palvelevansa. Minä syytän näitä saarnaajia Herran Jeesuksen Nimessä heidän oppinsa tähden, joka väittää että ihmeiden päivät ovat ohitse, ja että vesikaste Jeesuksen Kristuksen Nimessä ei ole riittävä, ja se ei ole oikein. Minkä tahansa Sanan tähden, jonka he ovat korvanneet uskontunnustuksella, minä syytän, että he ovat syyllisiä, ja Jeesuksen Kristuksen Veri on heidän käsissänsä, koska he ristiinnaulitsevat uudestaan Herran Jeesuksen uudestaan! He ristiinnaulitsevat Kristuksen yleisän edessä ja ottavat heiltä pois ne asiat, joita heidän oletettaisiin antavan heille, ja panevat jotakin muuta Sen tilalle, jonkun kirkon uskontunnustuksen, voidakseen olla suosittuja.

-----
Ja tänä päivänä minä tuomitsen tuon saman ryhmän ja syytän heitä, että he ovat syyllisiä Jumalan edessä tekemällä tuon saman asian. Tämä sukupolvi on pantu syytteeseen. Muistakaa Hebrealaiskirje 13:8: “Hän on sama eilen, tänään ja iäti.”

Kuinka he syyttivät Häntä? Koska heidän uskontunnustuksensa eivät voineet vastaanottaa Häntä. Ja syvällä sydämissään he tiesivät, että asia on toisella tavalla. Eikö Nikodeemus Johanneksen 3. luvussa ilmaissutkin sen hyvin? “Rabbi, me, fariseukset, saarnaajat, opettajat, me tiedämme, että Sinä olet Jumalan lähettämä, sillä kukaan ei voisi tehdä näitä asioita, joita Sinä teet, ellei Jumala olisi hänen kanssaan.” Näettekö? He antoivat julkisen tunnustuksen yhden heidän oman miehensä kautta. Ja kuitenkin uskontunnustustensa tähden he ristiinnaulitsivat Kristuksen.

Ja tänään ei ole yhtään lukijaa, joka ei osaisi lukea Apt. 2:38 samalla tavalla, kuin minä sen luen, ja lukea sen loppua aivan samalla tavoin, kuin minä voin lukea. Mutta uskontunnustustensa tähden ja kirkkokunnallisen jäsenkorttinsa tähden, joka heillä on taskussaan, nuo pedon merkit, joita he kuljettavat mukanaan jäsenkortteina. Ja ottamalla nuo asiat, he jälleen ristiinnaulitsevat itselleen Jeesuksen Kristuksen ja ristiinnaulitsevat Hänet yleisön edessä ja pilkkaavat juuri sitä Jumalaa, joka lupasi tehdä tämän, ja tuovat tuomion ihmiskunnan ylle.

Lue koko artikkeli in...
Syytös.

Ja kun he olivat tulleet paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, siellä he ristiinnaulitsivat hänet, ja pahantekijät, toisen oikealle puolelle ja toisen vasemmalle.

Luukkaan 23:33